Asiakaspalvelun harjoittelujakso Torreviejassa kevät 2019

Viikko nro 11. Tällä viikolla on ehtinyt olla monenlaista säätä. Välillä on ollut päivällä +27 lämmintä eli kuumaa ja hyvin tyyntä. Välillä on satanut vettä ja tuullut kovaa ja kylmästi. Iltaisin ja aamuisin täytyy edelleen pukeutua kevytuntuvatakkiin, mikäli haluaa ulkoilla kylmämättä. Iltapäivällä taas tarkenee hyvin kattoterassilla opiskella pelkissä bikineissä. Lämpötilanvaihtelut vuorokaudessa ovat siis hyvin suuria. Kevät etenee täälläkin. Kukkivia puita ja pensaita tulee vastaan koko ajan enemmän. Appelsiinipuiden kukat tuoksuvat todella huumaavasti. Kävelyreittini kulkevatkin yleensä mahdollisimman monen puiston läpi.  Tänään tuli koettua maanjäristyskin. Vaikka järistyksen magnitudi oli vain 4,2 Richterin asteikolla, tapahtumaa ei voinut olla huomaamatta. Järistyksen keskipiste oli merellä hyvin lähellä Torreviejaa, n. 40 kilometrin syvyydessä. Olin opiskelemassa olohuoneessa pöydän ääressä, kun yllättäen pöytä tietokoneen alla ja koko huone alkoivat täris

Viikot 9 ja 10. Pretérito imperfecton ja pretérito indefiniton taivutusmuodot alkavat pikkuhiljaa pysymään päässä. En tosin vieläkään ihan hahmota kumpaa noista pitäisi missäkin lauseessa käyttää. Periaatteessa molemmat kääntyvät suomen kielelle samalla tavalla. Esimerkiksi "lauloin" käännetään espanjaksi joko "cantaba" tai "canté" riippuen siitä, minkälaisessa yhteydessä asiasta kerrotaan. Tätä on jotenkin vain vaikeaa hahmottaa. Espanjan kielessä on neljä olla-verbiä (huokaus). Asiayhteydestä riippuu mitä niistä pitää käyttää. Olen opetellut näiden verbien käytön monesti ulkoa. Silti joudun puhuessani miettimään, mitä niistä olikaan oikea mihinkin lauseeseen. Työkavereilleni olen yrittänyt selittää, että espanjan kielen neljä tärkeää verbiä korvataan suomen kielessä yhdellä ainoalla olla-verbillä, ja siksi en aina heti hoksaa, mitä verbiä minun pitää käyttää. Veikkaan, että puhun välillä ihan hassuja heidän mielestään. Onneksi kuitenkin ylee

Viikko nro 8. Tällä viikolla olen ollut osan ajasta keittiössä kokkien kanssa leipomassa. Ollaan tehty yhdessä rahkapullaa, pullapitkoja, piimäkakkua, mustikkapiirakkaa ja lusikkaleipiä. Käänsimme porukalla suomalaisia reseptejä espanjaksi. Valmistin taikinat ja leivonnaiset valmiiksi kokin seuratessa tarkkaan. Espanjan kielen taitoni ei riitä kuvailemaan valmistusprosessia reseptin pohjalta, joten helpointa ja varminta on tehdä yhdessä ja näyttää kaikki vaihe vaiheelta. Samalla olen oppinut paljon espanjalaisesta ja kolumbialaisesta leipomisesta, kun olemme miettineet eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä eri maiden ruokien välillä. Ensi viikolla on tarkoitus tehdä suomalaista kääretorttua. Espanjassa ei ilmeisesti aivan samanlaista kääretorttua tehdä, mutta Kolumbiassa se taas on hyvin samanlainen kuin meillä Suomessa ja kolumbialainen kokki tiesi heti mistä puhun. Katsotaan mitä saamme yhdessä aikaiseksi. Leivonnaisten valmistuksen lisäksi laskin tuotteiden raaka-aineiden ja