Viikko 15

Alkuviikosta oli aivan mahtavaa ulkoilukeliä. Aurinko paistoi ja oli mukavan lämmintä. Minä tosin tarkastelin ulkomaailmaa lähinnä sisäpuolelta ikkunan läpi. Oli pakko käyttää kolme perättäistä vapaapäivää opiskeluun tietokoneen ääressä ja näyttöön valmistautumiseen. Varasin itselleni kalenteriin jokaiselle päivälle vähintään kaksi tuntia ulkoilua ja tuo onneksi myös toteutui.

Kansainvälisyyksien puisto on tullut minulle hyvin tutuksi tässä kevään aikana. Siellä on mukavaa kävellä ja katsella erilaisten lintujen elämää ja kevään tuloa. Myönnän, että toinen syy lempipuistoni sijainnille on puiston vieressä oleva churrokoju. Sieltä saa kolmella eurolla jättiannoksen rasvassa paistettuja ja sokerilla kuorrutettuja tulikuumia churroja. Olen saattanut syödä niitä jo huomaamatta aika monta annosta ulkoillessani. Tulin tähän johtopäätökseen, kun kojun työntekijä tunnisti ja tervehti minua tullessaan kaupungilla vastaan. 

Olen ehtinyt tehdä kolme juoksulenkkiäkin viikon aikana. Käyn juoksemassa läheisellä upottavan pehmeällä hiekkarannalla joko aamulla aikaisin, tai illalla vähän ennen auringon laskua. Silloin on rauhallista, enkä häiriköi auringonottajia, tai hiekassa leikkiviä lapsia. Ranta on noin puoli kilometriä pitkä ja juoksen yleensä rantaviivan suuntaisesti edestakaisin. Ja koska rannalla ei ole niitä ylä- eikä alamäkiä, olen itseäni huvittaakseni ja kuntoa ylläpitääkseni juossut osan matkasta takaperin. Teen myös juoksun lomassa askelkyykkyjä ja hyppyjä. Maisemat ovat todella upeat ja raikas meri-ilma on mukavaa hengittää. Silti huomasin viimeksi kaipaavani jo suomalaisen, vihreän metsän polkuja, kunnon mäkiä ja metsän tuoksuja. 

Nyt perjantaina täällä Torreviejassa sataa vettä ja oikein kunnolla. Tänään piti olla suuri pääsiäiskulkue kaupungin keskustassa. Se jouduttiin perumaan kovan sateen vuoksi. Olin odottanut jo pitkään, että pääsen näkemään tuon ison ja juhlavan kulkueen, mutta ehkä sitten jonakin toisena vuonna. Eilen, kun oli vielä mukava ulkoiluilma, keskusta oli aivan täynnä ulkoilijoita ja ravintoloiden terassit olivat täynnä istuskelijoita.

Aamulla työmatka oli varsin mielenkiintoinen sateen takia. Olin kyllä varautunut keliin sateenvarjolla, mutta siihen en ollut varautunut, että kaduilla on vettä nilkkaan saakka. Sadevesiviemäröinti on selkeästi hieman erilainen kuin meillä Suomessa monessa kaupungissa. Edellisen sateen jälkeen vettä oli kaduilla vielä monta päivää. Huomiseen työpäivään varaudun siis vaihtokengillä.

Pääsiäinen kuluu minulla töissä. Asiakkaita on ollut mukavan paljon, mikä tarkoittaa sitä, että tekemistä riittää ja työpäivät kuluvat nopeasti.

Tänään ei ollut kaikkein paras päivä espanjan kielen kanssa. Muutaman kerran piti pyytää espanjankielinen työkaveri auttamaan, kun en ymmärtänyt kunnolla mitä asiakas halusi. Tämä kuuluu niihin "tuskaa ja epätoivoa kun en tajua mitään"- päiviin. 

Työkaverini on oppinut tässä kevään aikana paljon suomen kielen sanoja ja lauseitakin. Hänen näkökulmastaan olen tarkastellut, miten monella eri tavalla suomenkieliset asiakkaat puhuvat. Ja havahduin siihen, etten edes minäkään aina heti ymmärrä suomenkielisiä asiakkaita ja joitakin sanoja tai sanontoja oikein. Ei siis ihme, jos kieltä vasta vähän osaavan on vaikea hahmottaa jotakin sanaa, jos se on väännetty kunnolla murteella. Ja sama varmastikin tuon espanjan kielen kanssa. 

Ensi viikolla minulla onkin jo viimeinen espanjantunti yksityisopettajani kanssa. Sitten on jatkettava opiskelua ihan yksikseen. Mahtava opettajani Alba tosin lupasi, että mikäli minulle tulee jatkossa jotain kysyttävää kielen opiskelussa, voin laittaa hänelle aina sähköpostia. Veikkaanpa, että sitä kysyttävää tulee kyllä olemaan.